Työterveyshuollon tilakäynneille toivotaan lisää jaksamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntijuutta

Työterveyshuoltoon liittyneiden osuus laskee prosentin vuosivauhtia

Maatilojen kehitysnäkymät 2027 -kyselytutkimukseen vastanneista 37 % kuului maatalouden työterveyshuoltoon, kun vastaava luku vuoden 2018 kyselyssä oli 39 %. Melan tilastojen mukaan maatalouden työterveyshuoltoon kuuluu 31,6 % maatalousyrittäjistä. Korkeimmillaan työterveyshuoltoon liittyneiden määrä oli vuonna 2009 (39 %).

Kyselyssä työterveyshuoltoon kuulumattomista vastaajista lähes puolet ilmoitti syyksi sen, ettei tarvitse maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Oletettavasti yhä useampi viljatilallinen tekee maataloustyötä osa-aikaisesti ja käy tilan ulkopuolella töissä, jolloin työterveyshuolto järjestyy päätyönantajan kautta, eikä maatalouden työterveyshuoltoa siten koeta tarpeelliseksi.

Muiksi syiksi työterveyshuoltoon kuulumattomuudelle vastaajat ilmoittivat työterveyshuollon kalleuden (13 %), tiedon puutteen (10 %) ja työterveyshuollon huonon toimivuuden (7 %). Työterveyshuoltoon kuulumattomista maitotiloista neljännes katsoo, että työterveyshuolto toimii huonosti ja lähes 30 % pitää sitä liian kalliina. Työterveyspalveluja hankkivat useimmin isot karjatilat.

Työoloselvitys kaipaa kehittämistä, tilakäynnille toivotaan jaksamisen asiantuntijaa

Työterveyshuollon perustana olevaa työolojen kartoitusta pidetään toiminnan kannalta vähiten tärkeänä ja sen arvostus on vuoden 2018 vastaavaan tutkimukseen nähden laskenut. Ilman työn ja työolojen tuntemusta ei kuitenkaan voida perustellusti arvioida työn terveydellisiä merkityksiä, terveystarkastusten, kuntoutuksen tai sairausloman tarvetta. Maatalouden tilakäynnille, jonka yhteydessä työterveyshuolto arvioi työoloja, suurin osa vastaajista toivoi mukaan työterveyshoitajaa ja maatalouden asiantuntijaa.  Tämän lisäksi yli viidennes vastaajista haluaisi tilakäynnille mukaan jaksamisen/työhyvinvoinnin asiantuntijan. Tätä toivottiin tilan kokoon, tuotantosuuntaan, maantieteelliseen sijaintiin tai vastaajan ikään katsomatta.

Työterveyshuoltotoimintaa voitaisiinkin kehittää ottamalla tilakäynnille mukaan myös maatalouden hyvinvointihaasteisiin perehtynyt asiantuntija. Mela pilotoi tulevana syksynä maatalouden työkykykoordinaattoritoimintaa. Tässä yhteydessä on mahdollista selvittää myös, millaista lisäarvoa maatalouden työkyky- ja työhyvinvointi kysymyksiin perehtynyt asiantuntija voisi tilakäynneille ja työoloselvityksiin tuoda.

Puitesopimuksilla laatua työterveyshuollon palveluihin

Osana lakisääteisiä tehtäviään Mela pyrkii edistämään ja kehittämään maatalouden työterveyshuoltotoimintaa. Olemme syksystä 2019 pilotoineen yhteistyössä Työterveyslaitoksen sekä Pohjois-Savon-, Varsinais-Suomen- ja Keski-Pohjanmaan MTK-liittojen kanssa työterveyshuollon puitesopimusten kilpailuttamista maatalousyrittäjille. Puitesopimus määrittää laatukriteerit ja hinnat, joilla maatalousyrittäjä voi sopia työterveyspalvelujen hankinnasta ko. palveluntuottajan kanssa. Puitesopimukset on laadittu sellaisten palveluntuottajien kanssa, jotka ovat sitoutuneet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen laatuun, kohtuulliseen hintaan ja maatalousyrittäjien tarpeita vastaavaan toimintaan. Jos pilotit osoittautuvat hyödyllisiksi, laajennamme MTK-liittojen kanssa yhteistyössä kilpailutusta myös muihin maakuntiin.

Lisätietoja:
työterveyshuollon asiantuntija Arja Peltomäki-Vastamaa, arja.peltomaki-vastamaa(at)mela.fi, p. 0400 320 535
työkykytiimin vetäjä Pirjo Saari, pirjo.saari(at)mela.fi, p. 0400 341 390

Maatilojen kehitysnäkymät 2027 on laaja, joka toinen vuosi totutettava kyselytutkimus, joka on poikkileikkaus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vastaajina ovat maatalousyrittäjät (n 4457). Tutkimusaineisto on painotettu vastaamaan kaikkia maatiloja.