Maatalousyrittäjien työtyytyväisyys parantunut – nuorten yrittäjien työkyvyssä kuitenkin huolestuttavaa laskua
Melan Kantar TNS Agrilla teettämässä työhyvinvointibarometrissa selvitettiin, millaiseksi maatalousyrittäjät kokevat tämänhetkisen työhyvinvointinsa ja työkykynsä. Mela on kerännyt tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvointibarometrilla vuodesta 2017. Barometrin mukaan monet työhyvinvointia ja psyykkistä kuormitusta mittaavat muuttujat ovat aavistuksen paremmalla tasolla verrattuna kahden vuoden takaisiin tuloksiin. Maatalousyrittäjien työkyky on kuitenkin heikentynyt etenkin nuorempien yrittäjien keskuudessa.
Stressi ja psyykkinen oireilu vähentyneet
Barometrin mukaan 42 % vastaajista on tyytyväisiä työhönsä. Työtyytyväisyys on parantunut kahden vuoden takaisesta, jolloin työhönsä tyytyväisiä oli 40 % vastaajista. Tyytyväisimpiä ovat nuoret sekä kokoluokaltaan suurimpien tilojen yrittäjät.
Psyykkinen oireilu, kuten masentuneisuus, unettomuus tai ärtyneisyys, on vähentynyt kahden vuoden aikana. Psyykkisestä oireilusta ainoastaan voimattomuuden ja väsymyksen kokemukset ovat lisääntyneet; noin puolet vastaajista ilmoitti kokevansa voimattomuutta ja väsymystä, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 46 %. Myös stressi on hivenen vähentynyt; melko tai erittäin paljon stressiä ilmoittaa kokevansa 24 % vastaajista, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 25 %. Eniten stressiä kokevat nuorimmat yrittäjät ja eläintilalliset.
Kokemukset kuormituksesta palautumisesta ja työstä irtautumisesta ovat samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten. Noin kolmasosa vastaajista kertoo palautuvansa työn kuormittavuudesta heikosti työpäivän jälkeen, ja lähes sama määrä viljelijöistä kokee maatilan töistä irtautumisen vapaa-ajalla haasteelliseksi. Heikoiten palautuvat lypsykarjatilalliset, suurimpien tilojen yrittäjät ja nuoret.
Työkyvyssä huolestuttavaa laskua erityisesti alle 40-vuotiailla
Työkyvyn kokemuksessa ei näy samanlaista myönteistä kehitystä kuin työhyvinvoinnissa, sillä tulosten mukaan maatalousyrittäjät kokevat työkykynsä heikentyneen kahden vuoden takaisesta. Vuonna 2022 vastaajat antoivat omalle työkyvylleen arvioksi 7,0, kun tänä vuonna arvio oli 6,8 (asteikolla 0–10). Maatalousyrittäjien työkyky on laskenut jo vuodesta 2018, mutta erityisen huolestuttavaa on nuorimman ikäluokan eli alle 40-vuotiaiden yrittäjien työkyvyn lasku. Vuonna 2018 alle 40-vuotiaat yrittäjät antoivat työkyvylleen arvioksi 8,1, kun tänä vuonna arvio oli enää 7,5.
– Työkyky ja sen ylläpitäminen on merkittävässä roolissa työurien pidentämisessä. Siksi etenkin nuorten yrittäjien työkyvyn heikkeneminen on huolestuttavaa. Tästä syystä onkin tärkeää, että Välitä viljelijästä -projekti toimet voidaan vakinaistaa. Välitä viljelijästä -toimintamallilla tähdätään muun muassa maatalousyrittäjien työkyvyn tukemiseen ja sitä kautta kotimaisen ruuantuotannon ja elintarvikehuoltovarmuuden edistämiseen sekä myös eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden tukemiseen, toteaa Melan toimitusjohtaja Heli Backman.
Barometrin tuloksista näkyy, että nuoremmat vastaajat kokevat palautuvansa työstään yhä huonommin – sekä fyysisesti että henkisesti.
– Nuorimman ikäryhmän työkyvyn laskua selittänee ainakin heidän kokemansa stressi sekä psyykkinen oireilu, jotka ovat kasvaneet koko ajan vuodesta 2018, arvioi yksikönpäällikkö Pirjo Saari Melan työkykypalveluista.
Saari toteaa, että nuorten yrittäjien stressin taustalla voivat olla usein isotkin investoinnit, ruuhkavuodet, maatalouden toimintaympäristön jatkuva muutos sekä jo pitkään jatkunut heikko kannattavuus.
— Myönteistä kuitenkin on se, että samaan aikaan nuoremmat vastaajat kokevat suurinta työtyytyväisyyttä, eli stressin kokeminen ja työtyytyväisyys eivät sulje toisiaan pois, Saari toteaa.
Barometrilla kerätään tietoa työhyvinvoinnin muutoksista
Mela kerää työhyvinvointibarometrilla vuosittain tietoa maatalousyrittäjien työhyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista. Kysely tehdään vuorovuosin osana Kantar TNS Agrin Datalaari-tutkimusta ja vuorovuosin osana laajempaa Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimusta. Tämänvuotinen kysely on osa Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta, joka toteutettiin nettikyselynä maalis-huhtikuussa 2024. Vastauksia saatiin yhteensä 3701 kappaletta.
Tutkimuksen vastaajajakauma päätuotantosuunnan mukaan luokiteltuna oli seuraava: maitotiloja 25 %, nautatiloja 15 %, sikatiloja 5 %, muita kotieläintiloja 6 %, viljatiloja 25 %, muita kasvitiloja 12 % sekä muita tiloja 10 %. Aineisto on painotettu Ruokaviraston tilastojen perusteella vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan.
Lisätietoja tuloksista: Pirjo Saari, yksikönpäällikkö, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh. 0400 341 390 tai pirjo.saari(at)mela.fi
Lisätietoja tutkimuksen toteuttamisesta: Reijo Pirttijärvi, Kantar Agri, puh. 040 865 2363
