Maatalouden kriisi kuormittaa merkittävästi yrittäjien jaksamista
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela teetti Kantar TNS Agrilla työhyvinvointibarometrin, jolla selvitettiin maatalousyrittäjien kokemaa työkykyä ja työhyvinvointia. Vuonna 2017 aloitetulla kyselyllä Mela kerää säännöllisesti taustatietoa työhyvinvointitoiminnan kohdentamiseksi ja sitä kautta maatalousyrittäjien työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Barometrin tulokset olivat heikentynyt kaikilla mittareilla verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn. Työtyytyväisyys oli laskenut sekä stressin kokeminen ja psyykkinen oireilu lisääntyneet. Selvää on, että maatalouden kannattavuuskriisin kuormitus vaikuttaa maatalousyrittäjien kokemaan työkykyyn ja työhyvinvointiin.
Työtyytyväisyys laskenut ja työstä palaudutaan aiempaa huonommin
Maatalousyrittäjien tyytyväisyys omaan työhön oli heikentynyt merkittävästi. Työtyytyväisyys oli alimmillaan barometrin mittaushistoriassa. Vain 40 % vastaajista oli enää tyytyväisiä työhönsä (2019: 47 %). Tyytyväisimpiä omaan työhönsä olivat tälläkin kerralla nuoret yrittäjät, suuremmat tilalliset sekä viljanviljelijät.
Myös maatalousyrittäjien arviot työkyvystä olivat hieman laskeneet (arvio 7 asteikolla 0–10). Merkillepantavaa on, että erityisesti alempien ikäluokkien (alle 40-vuotiaat ja alle 54-vuotiaat) työkyky oli heikentynyt. Maatalousyrittäjien koettu työkyky on yleisesti matalampi kuin muiden ammattiryhmien. Tämä johtuu muun muassa fyysisesti raskaasta ja tapaturma-alttiista työstä. Myös sairaana työskentely on yrittäjillä yleisempää, kuin palkansaajilla. Lähes puolet vastanneista ilmoitti, että oli joutunut työskentelemään sairaana.
Vaikka työkuormituksesta palautuminen oli aika hyvällä tasolla, siinäkin oli tapahtunut pientä heikennystä. Kolmannes vastaajista ilmoittaa, ettei palaudu riittävästi maataloustyön aiheuttamasta kuormituksesta, eikä pysty riittävästi irrottautumaan vapaa-ajalle tilan töistä.
Psyykkinen oireilu ja stressi lisääntyneet
Yleisin työkykyyn vaikuttava psyykkinen oire oli voimattomuus tai väsymys. Lähes puolet vastaajista kertoi kokeneensa näitä oireita viimeisen kuukauden aikana. Väsymystä koetaan yleisimmin lypsykarjatiloilla. Erityisesti oireista masentuneisuus ja ärtyisyys olivat lisääntyneet merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajista jo kaksi kolmasosaa koki stressiä. Stressin ja psyykkisten oireiden kokeminen oli yleisempää eläintiloilla, suuremmilla tiloilla sekä nuoremmilla yrittäjillä (alle 40-vuotiailla).
Ennalta ehkäisevää työtä ja työkyvyn tukea tarvitaan enemmän kuin koskaan
Tilan taloudellinen tilanne ja yrittäjän oma hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Todennäköistä onkin, että maatalouden kannattavuuskriisi vaikuttaa maatalousyrittäjien kokemaan työkykyyn ja työhyvinvointiin.
– Muista tutkimuksista tiedämme, että taloudelliset haasteet lisäävät työkyvyttömyysriskiä. Barometrin tulokset ovat huolestuttavia. Kun talous sakkaa, sakkaa myös oma työhyvinvointi, taustoittaa Melan työkykypalveluiden yksikönpäällikkö Pirjo Saari.
Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari peräänkuuluttaa monipuolisia toimia maatalousyrittäjien jaksamisen tueksi.
– Työkyvyttömyysriskin ennalta ehkäisevää työtä tarvitaan aina, mutta nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Välitä viljelijästä -projektin avulla maatalousyrittäjän tilanne arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja tukitoimien tulee olla riittävän laaja-alaisia. Myös varhaisen välittämisen sidosryhmäverkosto on tärkeässä roolissa viljelijöiden tukemisessa, tiivistää Huotari.
Mela toteutti selvityksen osana Kantar TNS Agrin toteuttamaa Maatilojen kehitysnäkymät -tutkimusta. Vastauksia kyselyyn saatiin 4718 kappaletta. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2022 ja se painotettiin vastaamaan Suomen maatalouden rakennetta tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Tuotantosuuntajakauma oli viljanviljely 30 %, lypsykarjatalous 21 %, muu kasvinviljely 17 %, nautakarjatalous 12 %, muut tuotantosuunnat 9 %, muu kotieläintuotanto 7 % ja sikatalous 4 %.
Lisätietoja tutkimuksen tuloksista
työkykytiimin vetäjä, Pirjo Saari, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, p. 040 034 1390
Lisätietoja tutkimuksen toteutuksesta
tutkimusjohtaja, Reijo Pirttijärvi, Kantar TNS Agri, p. 040 8652363
