Lomitus maatalousyrittäjän tukena jo 50 vuoden ajan
Laki maatalousyrittäjien vuosilomatoiminnan järjestämisestä astui voimaan 1.4.1974, joten lakisääteiset lomituspalvelumme täyttävät tänä vuonna 50 vuotta.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Turussa järjestämässä lomituspalveluiden 50-vuotisjuhlaseminaarissa lomituksen kanssa työskentelevät sekä järjestelmän rakentamiseen osallistuneet tahot kokoontuivat muistelemaan palvelun 50-vuotista historiaa sekä suuntaamaan katseet lomituksen tulevaisuuteen.
Suomen lomituspalvelujärjestelmä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen järjestelmä ja tutkitusti kotieläintuottajan tärkein hyvinvointipalvelu. Lomituspalveluiden avulla maatalousyrittäjä voi saada sijaisen hoitamaan eläimiä puolestaan, kun hän pitää vuosilomaa tai joutuu esimerkiksi työkyvyttömäksi.
Naisilla merkittävä rooli lomituksen syntyhistoriassa
Lomituspalvelut syntyivät aikanaan erityisesti naisten toiveesta saada vapaata sitovasta kotieläinten hoitotyöstään. Etenkin karjatilan emäntien arjessa työn sitovuus korostui, kun maaltamuutto 70-luvun Suomessa kiihtyi, eikä maatiloilla ollut enää samalla tavalla työvoimaa, joka tarvittaessa olisi voinut auttaa eläinten hoitamisessa. Lisäksi vapaa-ajan merkitykseen alettiin havahtua yleisen viisipäiväisen työviikon myötä.
Aluksi lomaoikeus oli 6 päivää ja lomittajan työhön kuului usein karjataloustöiden lisäksi muutkin tilan emäntien työt, kuten leipominen, lastenhoito ja siivoaminen. Vuosiloman lisäksi 70-luvulla käynnistyi sijaisaputoiminta, jonka myötä maatalousyrittäjät saattoivat saada sijaisapua sairaustilanteissa. 80-luvulla sijaisapuoikeus laajeni myös muihin elämäntilanteisiin, kuten äitiyslomaan.
Nykyään kotieläintuottajan vuosilomapäivien määrä on 26 päivää vuodessa. Myös lomittajan työnkuva on 50 vuodessa muuttunut melkoisesti. Nykylomittajan työ on yhtä lailla monipuolista, mutta keskittyy tilan päivittäisiin, tuotannon jatkumiselle välttämättömiin töihin. Työt vaativat monenlaista osaamista muun muassa eläinten hoidosta ja ruokinnasta sekä erilaisten koneiden ja laitteiden käytöstä.
Luottamuksen ja yhteistyön järjestelmä
Lomituksen 50-vuotisjuhlaseminaarin avannut Melan toimitusjohtaja Heli Backman korosti lomituksen olevan luottamuksen ja yhteistyön järjestelmä.
– Maatalousyrittäjä luottaa tilansa, tuotantoeläimensä ja elinkeinonsa toisen henkilön vastuulle. Hän luottaa siihen, että eläinten tarpeet on huomioitu myös hänen poissa ollessaan ja yritystoiminta jatkuu keskeytyksettä poissaolosta huolimatta. Lomittajaan luotetaan ja myös lomittajan on voitava luottaa siihen, että hänen työskentelynsä on tehty mahdollisimman sujuvaksi.
– Luottamus maatalousyrittäjän ja lomittajan välillä on keskeinen tekijä hyvin toimivan yhteistyön kannalta ja osaavat lomittajat ovat avainasemassa lomituksen onnistumisessa. He mahdollistavat sen, että maatalousyrittäjä voi turvallisin mielin irtautua hetkeksi työstään, Backman totesi.
Yhteiskunnallisesti merkittävä palvelu
Viime vuoden aikana lomituspalvelut mahdollistivat noin 12 000, vuoden jokaisena päivänä työskentelevälle kotieläintuottajalle, mahdollisuuden irtautua sitovasta ja fyysisesti raskaasta eläinten hoitotyöstään.
– Lomituspalvelut parantavat yrittäjien työssä jaksamista, mutta yhteiskunnan näkökulmasta merkitys on vielä laajempi: lomituspalvelut ovat olennainen osa maamme elintarvikeomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamista, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen painotti juhlaseminaarin lähettämässään videotervehdyksessä.
Myös hallitusohjelmassa lomituksen tärkeys on tunnistettu ja lomituspalvelut on luvattu säilyttää vähintään nykyisellä tasollaan.
Lisätietoja: johtaja Päivi Wallin, puh. 029 435 2343
Lue lisää lomituspalveluiden juhlavuodesta: mela.fi/lomitus50
Katso lomituksen 50-vuotisjuhlavideo alta.
