Melan vuosi 2019: Vaikuttavuus
Vahvistamme toimintamme vaikuttavuutta Mela-turvaa kehittämällä.
Kehitimme työkyvyttömyysriskiä ehkäisevää toimintaamme. Järjestimme eri asiakasryhmillemme työkykyä tukevia tarpeellisia palveluita. Työn perustaksi tutkimme palveluiden vaikuttavuutta osana Välitä viljelijästä -projektia.
Turvasimme varhaisen välittämisen mallin jatkuvuutta sidosryhmien verkostosopimuksilla.
Melan asiakkaiden työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistäminen
Tuemme asiakkaidemme työkykyä ja ehkäisemme työkyvyttömyysriskiä työkykypalveluiden, tapaturmavakuutukseen perustuvan työturvallisuustyön ja Välitä viljelijästä -projektin avulla. Maatalousyrittäjien työkyvyn edistämisessä keskeisiä työkaluja ovat myös lomituspalvelut ja työterveyshuolto, joiden toimivuuteen pyrimme vaikuttamaan erilaisin toimenpitein.
Vuonna 2019 järjestimme maatalousyrittäjille tarkoitettuja hyvinvointipäiviä teemalla Minä muutoksessa – uskallanko ottaa askeleen? Lisäksi järjestimme poronhoitajille suunnatun hyvinvointipäivän. Kaksipäiväisiä hyvinvoinnin ABC-kursseja järjestimme yhteensä 19. Kurssit perustuvat Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutukseen. Tarjosimme asiakkaillemme myös työhyvinvointineuvojan palvelua.
Vuonna 2017 käynnistynyt Välitä viljelijästä -projekti jatkui valtion erillismäärärahan turvin. Vuonna 2019 projektirahaa käytettiin 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 projektimäärärahaa on käytettävissä 2,4 miljoonaa euroa.
Projektin keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet projektityöntekijöiden tarjoama maksuton keskusteluapu maatalousyrittäjille sekä maatalousyrittäjien ohjaus tarpeellisen avun piiriin. Lisätoimenpiteenä ostopalvelusitoumukset ovat mahdollistaneet oikeanlaisen avun saamisen. Ostopalvelusitoumuksia on käytetty psyykkisen jaksamisen tukemiseen (mm. terapia ja työnohjaus) ja muuhun maatalousyrittäjien jaksamista tukevaan asiantuntija-apuun. Projektin tilakäyntejä teimme vuoden aikana yhteensä 771 kappaletta, joista 318 tehtiin uusille tiloille ja loput olivat seurantakäyntejä nykyisille asiakkaille. Ostopalvelusitoumuksia myönsimme 911 kappaletta.
Projektin toimien vaikuttavuudesta valmistui lisensiaattitutkimus. Tutkimus osoitti, että projektin toimet ovat olleet vaikuttavia ja parantaneet projektista apua saaneiden maatalousyrittäjien koettua työkykyä merkittävästi. Vastaajista 87 % oli tyytyväisiä ostopalvelusitoumuksella hankittuun asiantuntija-apuun ja kolme neljästä koki hanke- tai projektityöntekijän avun riittäväksi. Tulokset osoittivat myös, että maatalousyrittäjien työkykyriskin hallinnassa on tärkeää varmistaa toimenpiteiden laaja-alaisuus eli huomioida niin yksilön voimavarat, sosiaalinen tuki ja työyhteisödynamiikka kuin myös ammatillisten valmiuksien lisääminen
Turvataksemme varhaisen välittämisen mallin jatkuvuuden ja vaikuttavuuden teemme sidosryhmien kanssa Välitä viljelijästä -verkostosopimuksia, joita oli vuoden 2019 lopussa solmittu yhteensä 89 kappaletta. Järjestimme sidosryhmille alueellisia verkostotilaisuuksia sekä organisaatiokohtaista koulutusta mallin toiminnasta. Järjestimme myös lomituksen paikallisyksiköiden kanssa Samassa veneessä -yhteistyötilaisuuksia lomituksen eri osapuolille. Tilaisuudet jatkuvat vuonna 2020.
Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuului vuoden lopussa 32,7 % MYEL-vakuutetuista maatalousyrittäjistä. Työterveyshuollon kattavuus on edelleen heikentynyt. Pyrimme vaikuttamaan työterveyshuollon liittymisasteen nousuun aktiivisella tiedottamisella ja uudistamalla työterveyshuollon maatilojen rekisterisovellusta. Sovellus otetaan käyttöön vuonna 2020. Lisäksi toteutimme työterveyshuollon palveluntarjoajien kilpailuttamiseen liittyvän pilotin kolmen maakunnan alueella yhteistyössä alueiden tuottajaliittojen sekä Työterveyslaitoksen kanssa. Kilpailutuksessa solmittiin puitesopimukset niiden palveluntuottajien kanssa, jotka sitoutuivat hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen laatuun, kohtuulliseen hintaan ja toimintaa kehittävään yhteistyöhön. Vuonna 2020 arvioidaan, mitä vaikutuksia kilpailutuksella oli palveluiden toteutumiseen ja maatalousyrittäjien liittymiseen työterveyshuollon jäseniksi. Arvioinnin perusteella päätetään jatkotoimista.
Turvaamme asiakkaidemme työkykyä myös maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin perustuvalla työturvallisuustyöllä. Käytännössä tämä tarkoittaa tapaturmien ja ammattitautien torjuntaa neuvonnan, tiedottamisen ja koulutuksen avulla. Työturvallisuustyön budjetti perustuu saman vuoden arvioon maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen kokonaiskustannuksista. Työturvallisuustyöhön käytimme 0,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 maksoimme työturvallisuusapurahoja 95 314 euroa ja myönsimme uusia apurahoja 60 572 euroa. Meillä on myös 12 työturvallisuusasioihin erikoistunutta asiamiestä edistämässä työturvallisuustyötämme. Työturvallisuuden tukemiseksi toteutimme myönteistä julkisuutta saaneen Maatilan vaaranpaikat -VR-kokemuksen ja sitä tukevan työturvallisuusneuvojapalvelun.
Apurahalla työskenteleville tieteentekijöille ja taiteilijoille järjestetyssä hyvinvointipäivässä käsittelimme stressin hallintaa ja itsensä johtamista. Lisäksi järjestimme työpajoja eri työhyvinvointiteemojen ympärillä. Pilottina käynnistimme verkkovälitteisen Virtaa verkosta -ohjauksen apurahansaajien työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Järjestimme apurahansaajille ensimmäistä kertaa Hyvinvoinnin ABC -koulutuksen. Käynnistimme pilottina apurahansaajien Tyhy-neuvontapalvelun tukemaan apurahansaajien työhyvinvointia ja työkykyä.
Mela ja yhteiskuntavastuu
Olemme mukana edistämässä koko yhteiskuntaa koskevaa työurien pidentämistavoitetta. Toimintamme ja erityisesti lomitus- ja työkykypalveluidemme tavoitteena on asiakaskuntamme työkyvyttömyysriskin alentaminen sekä terveiden työvuosien, työkyvyn ja työssäjaksamisen lisääminen.
Vastaamme lakisääteisen sosiaaliturvan ja palvelun laadukkaasta toimeenpanosta sekä maatalousyrittäjien että apurahansaajien osalta. Kehitämme omaa toimintaamme ja osallistumme aktiivisesti asiakaskuntamme sosiaaliturvan kehittämiseen tuoden esiin heidän työnsä erityispiirteet ja -tarpeet.
Sijoitustoimintamme perustuu hallituksen vuosittain hyväksymään sijoitussuunnitelmaan. Ensisijaisesti Melan tulee sijoitustoiminnassaan huolehtia sijoitusten riittävästä hajautuksesta huomioiden Melan riskikantokyky ja varojen vakuutusliikekohtaiset likvidisyysvaatimukset. Sijoitustoiminnassa otamme huomioon ympäristöön (environment), yhteiskuntaan (society) ja hyvään hallintotapaan (governance) liittyvät tekijät. Saavuttaaksemme vastuullisuustavoitteet olemme edellyttäneet yhteistyökumppaneiltamme näkyvää vastuullisen sijoittamisen näkökulmaa sijoitusprosessissa.
Mela on myös henkilöstölleen vastuullinen työnantaja. Tuemme henkilöstömme työhyvinvointia, työssäjaksamista, elinikäistä oppimista sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eri tavoin. Henkilöstömme osallistuu päätöksentekoon ja toimintamme kehittämiseen yhteistyöfoorumien ja työryhmien kautta. Henkilöstöstrategiamme mukaisesti työssään hyvinvoiva työntekijä tuottaa parhaan asiakaskokemuksen asiakkaillemme.
